Vaasan kaupunki

Pohjanmaan suurin kaupunki Vaasa sijaitsee Merenkurkun kapeimmalla kohdalla. Meri, saaristo, vehreät puistot sekä keskustan puistokadut luovat Vaasan kaupungille viihtyisän kokonaiskuvan. Vaasassa huvittelu onnistuu koko perheen voimin huvipuisto Wasalandiassa ja kylpyläparatiisi Tropiclandiassa.

Tietoa Vaasan kaupungista

Perustettu1606
Väestö57 330 asukasta(31.12.2006)
Pinta-ala191,84 km2
Maapinta-ala188,74 km2
Vesipinta-ala3,10 km2(sisävesiä)
Asukastiheys299 asukasta/km2
Tuloveroprosentti19,00 %(v. 2007)
Yleinen kiinteistöveroprosentti1,00 %(v. 2007)
KaupunginjohtajaMarkku Lumio 
Kotisivutwww.vaasa.fi

Vaasan sijainti

LääniLänsi-Suomen lääni
MaakuntaPohjanmaan maakunta 

Vaasan historia

Tervakaupan keskus ja läänin pääkaupunki

Vaasan historia alkaa 1300-luvulta, jolloin Keski-Ruotsin rannikkoseudun merenkulkijat nousivat maihin nykyisessä Vanhassa Vaasassa ja varsinaissuomalaiset erämaanomistajat tulivat vartioimaan alueitaan. Saman vuosisadan puolivälissä rakennettiin Pyhän Marian kirkko, ja 1370-luvun alussa saarelle nousi Korsholman linna, joka toimi Vaasan läänin hallinnollisena keskuksena.

Kaarle IX perusti Mustasaaren kaupungin 2.10.1606 vanhalle kauppa- ja satamapaikalle Mustasaaren kirkonkylään, eli nykyiseen Vanhaan Vaasaan. Kaupunki sijaitsi noin seitsemän kilometriä kaakkoon nykyisestä kaupungista. Vaasa sai nimensä ja vaakunansa Vaasan hallitsijasuvun mukaan vuonna 1611.

Merenkurkku on Vaasan kohdalla kapeimmillaan. Uumajaan on matkaa vain noin 80 kilometriä. Meriyhteyksien ansiosta laivanrakennus ja kaupankäynti oli vilkasta 1600-luvulta lähtien, ja useimmat asukkaat saivat siitä elantonsa. Vaasa oli Oulun ohella toinen tärkeä tervakaupan keskus Pohjanmaalla.

Vuonna 1634 Vaasasta tuli Vaasan läänin pääkaupunki. Vuonna 1683 triviaalikoulu muutti Vaasaan Uudestakaarlepyystä, ja neljä vuotta myöhemmin rakennettiin oma koulutalo Vaasaan. Tervakauppa vauhdittui entisestään, kun Vaasa sai oikeuden käydä ulkomaankauppaa tapulioikeuksien myötä 1765. Kustaa III perusti kaupunkiin Suomen toisen hovioikeuden vuonna 1776, ja Suomen ensimmäinen kirjasto aloitti toimintansa Vaasassa 1794.

Tulipalon jälkeen kaupunki siirtyi rannikolle

Vuosina 1855-1917 Vaasan virallinen nimi oli Nikolaistad (Nikolainkaupunki) edesmenneen suuriruhtinaan, Nikolai I:n, mukaan.

Suurimmaksi osaksi puurakenteinen ja tiheästi rakennettu kaupunki tuhoutui lähes kokonaan tulipalossa elokuussa 1852. Palolta säilyivät ainoastaan Wasastjernan talo ja hovioikeus sekä muutama venäläisen vartion puurakennus. Myös harmaakivikirkon, raatihuoneen, triviaalikoulun ja kellotapulin rauniot löytyvät entisiltä paikoiltaan. Palossa tuhoutui paljon Vaasaa ja sen asukkaita koskevaa arkistomateriaalia.

Uusi kaupunki rakennettiin Klemetsön niemelle seitsemän kilometriä vanhasta kaupungista luoteeseen vuonna 1862. Meren ranta toi merenkulkua ajatellen kaupungille paremman aseman.

Kaupungin empiretyylisen asemakaavan suunnitteli Carl Axel Setterberg. Yleiskaavassa otettiin huomioon palon tuhoisat seuraukset. Uuden kaupungin pääkaduiksi tuli viisi avaraa puistokatua, jotka jakavat kaupungin. Lisäksi keskustan jokainen kortteli jaettiin palokaduin kahteen osaan.

Lyhyt aika pääkaupunkina

Vaasa toimi Suomen pääkaupunkina 29.1.—3.5.1918 sisällissodan aikana. Helsingissä tapahtuneiden keskeisten paikkojen miehittämisten ja poliitikkojen pidätyksien seurauksena päätti senaatti senaattoreiden siirtämisestä Vaasaan, jossa senaattia kannattavilla suojeluskunnilla oli vahva asema ja yhteydet länteen olivat hyvät.

Senaatti aloitti toimintansa Vaasassa 1.2.1918 ja siihen kuului neljä jäsentä. Senaatin istuntosali sijaitsi Vaasan kaupungintalossa.

Vaasan vaakunan nykyinen muoto on pysynyt samankaltaisena vuodesta 1918. Vaakunaan liitettiin tuolloin Akseli Gallen-Kallelan suunnittelema vapaudenristi — itsenäisen Suomen vanhin kunniamerkki mdash; kiitoksena ja muistona Vaasan toimimisesta pääkaupunkina. Kiitokseksi kaupungille senaatti oikeutti Vaasan liittämään vaakunaansa vapauden ristin, itsenäisen Suomen vanhimman kunniamerkin.

Vaasan kaupunki viettää 400-vuotisjuhliaan vuonna 2006.